Blogiarkistot

Esittely

Galleriassa on esillä vain muutama kutakin vuosikymmentä tai radiotyyppiä edustava radio: kidekoneet, 1920 -luvun, 1930 -luvun, 1940 -luvun, 1950 -luvun ja 1960 -luvun radiot sekä kaappiradiot ja sotilasradiot. Jokaisesta laitteesta on kuva, jota klikkaamalla voidaan saada suurennettu kuva. Radion luettelointitiedot

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Kidekoneet

Kidekoneet ovat radiovastaanottimia, jotka eivät tarvitse sähköä toimiakseen. Ne ottavat tarvitsemansa tehon antenniin tulevista radioaalloista. Tästä syystä kidekoneella voidaan kuunnella radiolähetyksiä vain korvakuulokkeiden kanssa, sillä radioaalloista saatu teho ei riitä kaiuttimella kuunteluun. Parhaimpiin kidekoneisiin voitiin liittää jopa kolmet kuulokkeet.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Radiot 1920-luku

  1920-luvulla radioputket tulivat radioihin vahvistamaan radioaaltojen välittämää energiaa. Tämä samalla tarkoitti sitä, että tarvittiin ulkoinen virtalähde joko paristot tai verkkovirta. Radioiden varusteeksi tulvat kauniisti muotoillut ulkoiset kovaääniset.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Erilliset kaiuttimet

Ensimmäisissä putkiradioissa ei ollut sisäisiä kaiuttimia. Ulkoiset kaiuttimet muotoiltiin näyttäväksi osaksi huoneen kalustoa.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Radiot 1930-luku

  1930-luvulla radioiden ulkonäkö tuli yhdeksi keskeiseksi tekijäksi valittaessa perheelle radiovastaanotinta. Jokaisella radiovalmistajalla oli oma tyylinsä, josta ensi silmäyksellä usein selvisi valmistaja. Radio oli usein keskeinen osa kodin olohuoneen kalustusta.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Radiot 1940-luku

  Sodan jälkeen kotimainen radioteollisuus oli merkittävä toimija. Sotien aikana jouduttiin kehittämään kotimaista radioteollisuutta, koska ulkomaisia radioita armeijan käyttöön oli vaikea saada. 1940-luvun lopulla alkoi kotimaisen radioteollisuuden kukoistus, kun vihdoin alettiin saada riittävästi komponentteja ulkoa.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Radiot 1950-luku

  1950-luvun alussa valmistetut radiot olivat vielä pitkillä, keskipitkillä ja lyhyillä aalloilla, ns. AM-alueilla varustettuja. 1950-luvun alkupuolella Yleisradio aloitti ULA-lähetykset, ja ULA-alueella varustettujen vastaanottimien valmistus alkoi nopeasti. Koska ULA-lähetteen äänenlaatu oli huomattavasti parempi ja häiriöttömämpi kuin perinteisen AM-lähetteen, radioiden tehoa

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Radiot 1960-luku

  1960-luvulla tulivat transistoriradiot putkiradioiden rinnalle ja vähitellen syrjäyttivät ne. Myös televisio tuli kuvaan mukaan. Ensimmäiset TV-koelähetykset Suomessa lähetettiin jo v. 1955 ja YLE aloitti säännölliset TV-lähetykset v. 1958. Kaksikanavaista eli stereoäänentoistoa kehiteltiin 1960-luvulla. Yleisradio aloitti stereolähetykset v. 1967. Stereoradioiden

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Kaappiradiot

  1940- ja – 1950- luvuilla tulivat muotiin kaappiradiot, joissa varusteena oli ainakin levysoitin, mutta usein myös nauhuri. Ensimmäiset nauhurit olivat ns. teräslankamagnetofoneja, joissa ääni tallentui teräslangalle. Museon kokoelmissa löytyy mm. 1940-luvun alkupuolen kaappiradio, jonka asema-asteikolla on Äänislinnan asema merkittynä.

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Sotilasradiot, partioradiot

Kyynel radion kehitys aloitettiin jo 1939. Se ei ehtinyt talvisotaan. Ensin valmistui Kyynel M4 (vain lähetin). Partioille kehitettiin Töpö vastaanotin, joka pian korvattiin Kyynel M7 vastaanottimella. Kuvassa yhdistettynä samaan koteloon M4/M7.  Venäläinen Sever radio oli käytössä venäläisillä desanteilla. Radiosta oli paristo-, tasavirta-

Julkaistu kohteessa Galleriakuvat

Yllä: Museon päärakennus, vuonna 1908 valmistunut veturinkuljettajan talo, jossa sijaitsevat Miljöömuseo, radioamatööriasema sekä toimisto ja neuvottelutilat. 
ALLA:
Radiomuseon ja sotilasradiomuseon vuonna 1982 valmistunut rakennus


Alakuvassa radio- ja sotilasradiomuseon rakennus, jossa sijaitsevat myös  korjauspaja ja varastotilat

Museon päärakennus, vuonna 1906 valmistunut veturinkuljettajan talo, jossa sijaitsevat Miljöömuseo, radioamatööriasema sekä toimisto ja neuvottelutilat.

BL6

Rakennus, jossa sijaitsevat Radio- ja Sotilasradiomuseo sekä korjauspaja ja varastot