KYYNEL M10 M10X M10XB

Oli selvää, että kiireessä ja tarpeen määräämässä aikataulussa kehitettyä ja valmistettua kyyneltä paranneltiin koko ajan. On kuitenkin syytä huomata, ettei vanhoja malleja suinkaan hylätty uudempien tullessa käyttöön, vaan vanhat mallit olivat koko ajan edelleen käytössä.
Seuraava tärkeä ja kenttäkelpoisuutta lisäävä edistysaskel oli saada lähetin ja vastaanotin samaan koteloon. Kehitettiin malli M10, joka sai suomalaisen merkinnän VRHAD. Ensimmäinen tunnettu kytkentäkaavio on päivätty 13.7.1942. Malli M10 on kuitenkin ollut olemassa ja jopa käyttäjien nähtävillä jo ennen tätä, koska eräästä asiapaperista, joka oli päivätty 24.7.1942  on viittaus mallin M10 kätevään laukkuratkaisuun.
Laitteessa oli hieman myöhemmin mahdollista käyttää myös kidettä. Tällöin laitteen mallimerkintä oli M10 X. Kiteitä tosin oli erittäin vaikea saada maailmansodan riehuessa kuumimmillaan. Onneksi apu löytyi jälleen radioamatööripiireistä. Kiteiden valmistamisen salaisuuden tunsi nimittäin DI, reservin luutnantti Toivo Leiviskä. Hän hio kyynel-kiteet käsityönä. Kidemalli M10X oli käytössä vain Päämajan kaukopartiomiehillä. Divisioonat saivat käyttää edelleen mallia M10.
M10XB oli tiettävästi malli, jota valmistettiin sodan jälkeen Tukholmassa Stella Polaris-operaation jälkimainingeissa Ruotsin armeijalle n. 100kpl.

Teknisiä arvoja:

-taajuusalue lähetin:    3800 kHz - 4800 kHz (79 m - 63 m)
-taajuusalue vastaanotin:    3600 kHz - 4800 kHz , asteikko 1 - 300, taajuus asetettiin paikoilleen yksilöllistä viritystaulukkoa hyväksi käyttäen
-anodivirta:    6-7 mA vastaanotossa, 26 - 28 mA lähetyksessä
-anodijännite:    120 V
-hehkuvirta:    noin 100 mA
-lähetysteho:    noin 0,5 - 1 W
-paino:    noin 5,6 kg