SUOMALAINEN SOTA-AIKAINEN KORSURADIO


Fenno Kenttä-Pohjola	Kenttäradion koneisto	1,4 V kuivapari

FENNO KENTTÄ-POHJOLA paristovastaanotin

Käyttöohje

Putkien asettaminen paikoilleen

Takakansi irroitetaan. Putket asetetaan piirroksessa osoitettuihin putkenpitimiin. Putkenkannan keskitapissa on pykälä, mikä sopii vastaavaan loveen putkenpitimessä. Kun pykälä on lovessa, painetaan putki pitimeen pohjaan saakka hyvän kosketuksen aikaansaamiseksi.

DK 21, DF 21 ja DAC 21 putkien yläpäässä oleviin metallinapoihin painetaan putkenpitimien yläpuolella kaapelien päissä olevat metallihatut. Kaapelia ei tällöin saa taivuttaa jyrkästi metallihatun kohdalla, jotta johdin ei katkeaisi.

Asteikkovalaisin ja valaisinparisto:

Asteikkolampuksi sopii tavallinen 3,8 - 4 V ns. taskulampun polttimo. Lamppua käytetään ainoastaan tilapäisesti valaisemaan asteikkoa. Sytyttäminen tapahtuu painonappia (9) painamalla. Lampun hehkuparistoksi sopii tavallinen ns. 4,5 V taskulampun paristo. Tämä paristo kiinnitetään laatikon sisään sivuseinälle siinä olevalla jousella.

Tärkeää: Taskulampunparistoa ei saa yhdistää radioputkien hehkuparistoksi, koska putket turmeltuvat tällöin!

Eräissä Kenttä-Pohjola vastaanottimissa ei asteikon valaisinta ole.

Hehkujännite:

Mallissa a: Tarvittava hehkuvirta otetaan joko 1,5 V kuivaparista tai 2 V akusta. Käytettäessä kuivaparia kytketään sen - napaan numerolla 0 varustettu johdin ja + napaan merkillä + 1,5 V varustettu johdin. +2:lla merkityn johtimen pitää tällöin olla kiinnitettynä sitä varten varatulla ruuvilla laatikon sisäpuolelle. (Ellei hehkuparin napoja ole merkitty, on + napa yleensä parin keskellä ja sen naparuuvi on suurempi kuin - navan.
Akkua käytettäessä sijoitetaan se radiovastaanottimen läheisyyteen. Sen + napaan kytketään +2:lla merkitty johdin ja - napaan 0:lla merkitty johdin. Tällöin pitää + 1,5 merkityn johtimen pään olla kiinnitettynä ruuvilla laatikon sisäpuolelle.

Muissa malleissa: Kuivaparia (1,5 V) käytettäessä pitää kojeiston takalevyssä piirustuksessa esitettyjen ruuvien (6) välisen johtimen olla kytkettynä takaa katsottuna vasemmanpuoleiseen ruuvin + merkkinen (kaapelikengällä) varustettu johdin kytketään hehkuvirtalähteen + napaan ja - merkkinen tai merkittä oleva (kaapelikengällä) varustettu johdin - napaan.
Akkua (2 V) käytettäessä pitää yllämainitun johtimen olla kiinnitettynä takaa katsottuna oikeanpuoleiseen ruuviin. Hehkuvirtalähteeseen johtimet kiinnitetään kuten edellisessä kappaleessa mainitaan.

Ainoastaan 1,5 V hehkuparia saadaan käyttää. Muita käytettäessä putket palavat pilalle!

Hehkupari voi olla tavallinen ns. puhelinpari (puolustuslaitoksen mallit P-4-7 ja P-4-7-a), mutta taloudellisempia ja pitkäikäisempiä ovat paristovastaanottimien erikoishehkuparit. Näitä ovat esim. Airamin malli Hp 2, Hellesenin mallit "Opera XII/1, Orgel XII/2, Oktet XII/3, Oskar XII/4" ja Pertrixin mallit Titania NE 2306 tai E 2308. Nämä eroavat toisistaan hintansa ja kestävyytensä puolesta.

Anodijännite.

Anodivirta otetaan 90 V tai mieluummin 120 V anodiparistosta (puolustuslaitoksen mallit P-4-90, P-4-120). Anodipariston (+ 90) + 120 merkittyyn koskettimeen kytketään anodipistotulpalla ja merkinnällä + 120 varustettu johdin (tai + B merkillä varustettu johdin). Pariston - napaan kytketään pistotulpalla ja 120 (- B) merkinnällä varustettu (tai ilman merkkiä oleva) johdin.

Antenni ja maajohdin.

Parhaimman tuloksen antaa vastaanotin ulkoantennilla, jonka kokonaispituus on n. 20 metriä ja joka on asennettu mahdollisimman korkealle. Antennissa mahdollisesti olevat liitokset on juotettava. Antennin alastulojohdin yhdistetään vastaanottimeen pistokekoskettimella kohtaa 1 tai 2. Kokeilemalla havaitaan kumpi yksityiskohdista on kulloinkin sopivampi. (Eräissä malleissa on ainoastaan yksi antennin liitäntäruuvi.)

Hyvä ulkoantenni on aina luotettavin ja halvin keino hyvien kuuntelutulosten saavuttamiseksi.

Maajohdin yhdistetään vastaanottimeen kohtaan 3. Vastaanotin maadoitetaan parhaiten kiinnittämällä maajohdin joko vesi- tai lämpöjohtoon taikka metallitankoon, mikä lyödään maahan pohjavesikerrokseen saakka.

Sisäantenni.

Olosuhteista riippuen voidaan sisäantennillakin saada hyviä tuloksia.
Kenttä-Pohjolan kanteen voidaan vyyhteä antennikaapelia sisäantennina ja maajohtona käytettäväksi. Antamalla antennikaapelin olla vyyhtenä kannessa ja yhdistämällä sen toinen pää vastaanottimeen voidaan jo saada hyviä kuuntelutuloksia. Ne paranevat kun yhdistetään lisäksi maajohdin vastaanottimeen ja levitetään se esim. lattialle. Jos on mahdollista yhdistettäköön maajohto myös johonkin maadoitettuun esineeseen. Elleivät vastaanottotulokset täten ole tyydyttäviä, levitettäköön antennikaapeli vyyhdestä huoneeseen joko lattialle tai seinälle. Jos huoneessa on jokin suurehko metalliesine (esim. rautasänky) yhdistettäköön antennikaapeli tarpeen vaatiessa siihen.

Vastaanottimen käyttö vastaanotettaessa.

Kääntämällä etuseinällä vasemmalla olevaa nuppia myötäpäivään saadaan virta kytketyksi vastaanottimeen. Tällä nupilla säädetään myös toiston voimakkuutta. Etuseinän oikeanpuoleisella nupilla valitaan vastaanottotaajuus: lyhyt, keskipitkä tai pitkä aaltoalue. Etuseinän keskimmäisestä nupista viritetään vastaanotin halutun aseman aaltopituudelle. Lyhyillä aalloilla on viritysnuppia käännettävä hyvin hitaasti, jottei asemia sivuutettaisi. Kun vastaanotto lopetetaan on muistettava kääntää etuseinällä vasemmalla olevaa nuppia takaisin alkuasentoon kunnes kuuluu naksahdus, jolloin virta katkeaa.

Äänilevytoisto:

Äänilevyjen toistoa varten yhdistetään äänirasian molemmat johtimet pistotulpan välityksellä kosketin hylsyihin (5). Toiston voimakkuutta säädetään etuseinällä vasemmalla olevalla nupilla. Kideäänirasiaa varten on käytettävä välimuuntajaa, jonka suhde on 1 : 3.

Erillisen lisäkovaäänisen käyttö.

Kosketinhylsyt 7 ovat erillisen kovaäänisen kytkemistä varten. Lisäkovaäänisen täytyy olla sähkö- tai kestodynaaminen ja sen vastuksen alhainen.

Neuvoja vastaanottimen epäkuntoisuuden varalta:

Mikäli vastaanotin, vaikkakin edellä mainittuja ohjeita on noudatettu, ei kuitenkaan toimisi, tulee ennen asiantuntijan puoleen kääntymistä tarkistaa seuraavaa:

I. Jos vastaanottimesta kuuluu vain heikkoa surinaa:

a. Onko antennikosketin hyvin paikoillaan ja onko antenni muuten kunnossa?

b. Onko maajohdin kunnossa?

II. Jos vastaanottimesta ei kuulu mitään:

a. Ovatko putket hyvin kiinni pitimissään ja metallihatut painettuina putkinapoihin?

b. Ovatko paristot oikein kytketyt vastaanottimeen?

c. Ovatko paristot kunnossa?

Siinä tapauksessa, ettei vikaa löytyisi, tulee kääntyä asiantuntijan puoleen.

Huom.!

Koska D sarjan putkissa toistaiseksi esiintyy vielä yksilöitä, jotka ovat mikrofonisia, saattaa tapahtua, että vastaanotettaessa alkaa kuulua jatkuva viheltävä ääni (etenkin lyhytaaltoalueella). Tämä ns. akustisen takaisinkytkennän aiheuttama ääni ei ole riippuva virityksestä, vaan kuuluu kautta koko asteikon. Jos tällaista sattuu, on takakansi avattava raolleen, jolloin kovaäänisen laatikossa aiheuttama paine pääsee tasaantumaan, eikä aiheuta takaisinkytkentää (putkisysteemin väräjämistä).

Lähde: Fenno Kenttä-Pohjola radion takakannen sisäpuolella oleva käyttöohje.

Takaisin pääsivulle