|
Morane Saulnier MS 406 oli Ranskalainen
hävittäjälentokone. Sen tärkeimmät mitat olivat: kärkiväli 10,62 m, pituus 8,17 m,
korkeus 3,26 m, paino 1940 kg, nopeus 377 km/h, lentomatka 840 km ja lakikorkeus 8500m.
Sen keulalla rallatti 860 hv 12 sylinterinen Hispano-Suiza v-rivimoottori. Aseistuksena
oli molemmissa siivissä ja moottorin v-lohkojen välissä 7,5 mm konekiväärit.
Huonohkoa tulivoimaa lisättiin vaihtamalla keskimmäinen konekivääri 20 mm
Hispano-Suiza tykiksi, joka vaihdettiin myöhemmin varmempitoimiseksi 12,7 mm
konekivääriksi. Koneita saatiin ostettua ranskalaisilta talvisotaan 30 kpl ja myöhemmin
saksalaisten sotasaalisvarikolta vielä 57 kpl vuosina 40-42. Vuosina 44-45 40 kpl
koneista vaihdettiin venäläinen Klimov M-105 P moottori. Näitä muunnoksia nimitettiin
"Mörkö-Moraneiksi". Radiolaitteena oli R.I 537. Osaan koneista asennettiin
myöhemmin saksalainen FUG 7A. Sodan jälkeen kokeiltiin myös kotimaista VYHI-radiota. Koneesta
oli käytössä myös muunnos MS 410, joka erosi 406 mallista mm siinä, että
rumpulippaiden tilalle oli vaihdettu patruunavyöt.
|
 |
Kuvan laite on Moranen R.I 537 radiovastaanotin. Siinä on
vain kaksi säädintä. Isommalla valittiin vastaanottotaajuus ja pienempi on kuulokkeiden
äänenvoimakkuuden säätö. Viisi vastaanottotaajuutta voitiin esivirittää paikoilleen
asettamalla alemman kiekon ympäri luistavat liu' ut oikeisiin kohtiin asteikolla. Nuppia
kierrettäessä ylempään kiertonuppiin kiinnitetyt jousitoimiset nastat loksahtivat
tietyn liu´ un reikiin, kukin omaansa lukiten halutun taajuuden. Nastat eroteltiin
sijoittamalla parittomat numerot toiselle ja parilliset nupin eri puolille. Mekanismilla
oli monta etua, taajuuksia ei tarvinnut muistaa, ne voitiin vaihtaa ilmoittamalla
ainoastaan kanavan numero eikä tarvittu valoa. Vastaanottimen taajuusalue 4,5 m -8m.
(66,6 Mc - 37,5 Mc)
Tästä linkistä saat kuvan koko radiojärjestelmästä. |
 |
Vastaanotin oli toimintatavaltaan superregeneratiivinen.
Se eroaa tavallisesta hilailmaisimesta sikäli, että siinä putki värähtelee ja
värähtely sammuu ja alkaa uudelleen nopeassa tahdissa kuuloalueen yläpuolella.
Värähtely oli putkelle ominaista kun takaisinkytkennän voimakkuus ja hilavastus
valittiin sopiviksi. Menetelmä sopii erityisesti ultralyhyille aalloille, jolloin
suurjaksovärähtely on kyllin nopeaa sammutusjaksolukuun nähden. Superregeratiivisen
ilmaisimen herkkyys on hyvin suuri vastaten jopa superin herkkyyttä. Suurinta herkkyyttä
ei kuitenkaan ollut mahdollista käyttää, johtuen sammutusvärähtelyn aiheuttamasta
kohinasta. |
 |
Superegeratiivista ilmaisua käytettäessä oli ehdottoman
välttämätöntä, että ilmaisua edelsi suurjaksoaste jotta sammutusvärähtely ei
häirinnyt muita vastaanottimia. Myös mekaaniseen rakenteeseen kauttaaltaan oli
kiinnitettävä suurta huomiota haitallisten värähtelyjen pääsyn estämiseksi muihin
vastaanottimiin. Tässäkin laitteessa on käytetty tiivistä kotelointia.
Suurtaajuusaste on erotettu väliseinällä. Väliseinään on upotettu suurtaajuusasteen
erikoinen RT 954 "tammenterho-putki", joka näkyy kelan takana ja ylemmän kuvan
vasemmalla. Putki on hyvin pienikokoinen ollen kooltaan noin 15 x 30 mm. Osa sen nastoista
on sijoitettu erikoisesti ulospäin. Toinen putki on tyyppiä 6K7. Se näkyy seuraavassa
kuvassa mustana lieriönä oikealla. Laitteeseen kuuluu lisäksi erillisessä kotelossa
oleva pientaajuusaste, jossa käytettiin EL 3 putkea. Kuvassa näkyvän hammaspyörän
tarkoituksena on pyörittää molempia säätökondensaattoreita synkronisesti. Mekaniikka
toimii edelleen täsmällisesti ja ilman klappia. |
 |
Vastaanottimen eräästä kondensaattorista löytyy leima
10.12.41. Näyttää siltä, että saksalaiset onnistuivat pitämään tuotannon yllä
vielä Ranskan antauduttua 22.6.1940. Ilmeisesti myöskään materiaalipulaa ei vielä
liiemmälti tuolloin ollut, koska sekä kelat että säätökondensaattorien levyt ovat
kullattuja, mikä on harvinaista sodan aikana rakennetuille laitteille. Johtimissa tai
muissakaan komponenteissa ei ole käytetty muovia vaan johdinten eristemateriaali on
öljysukkaa ja muut eristeet pertinaxia ja bakelliittia. Tästä linkistä saat
vastaanottimen kytkentäkaavion. |
 |
Laitteen kotelo on ryppylakattua alumiinipeltiä. Kotelo on
kiinnitetty koneeseen kumisten joustintassujen varaan. Kotelon alasivussa on
antenni sisäänmeno ja liitin käyttöjännitteille ja audioulostulolle. Koneisto voidaan
irrottaa kokonaisuudessaan avaamalla molemmissa päädyissä olevat karhennetut
ruuvikierteet. Vasemmassa päädyssä on tyyppikilpi, jossa merkinnät: "ENSEMBLE RI, Type 537 No 5004". Etupuolella
on kuvan mukaiset merkinnät. Kotelo on kooltaan vain noin 240 x 125 x 140 mm. Laitteen
paino on 2,9 kg. |
